3D:stä yleisesti

Lennokkien ja kopterien 3D, eli ”Freestyle” taitolento eroaa toisistaan monella eri tavalla. Kopterilla pystyy suorittamaan huomattavasti monimutkaisempia temppuja ja erilaisia sarjoja johtuen niiden erilaisesta toimintaperiaatteesta ja hyvästä teho-painosuhteesta. Siinä missä lennokit kulkevat vain eteenpäin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, kopteri voi liikkua eri suuntaan, toteuttaen näin 3D:n alkuperäistä periaatetta. 3D eroaa F3C ohjelmasta monella tavalla, päätarkoitus on koneen ominaisuuksia hyödyntäen lentää mahdollisimman näyttävä ja jännittävä esitys, sisältäen paljon monimutkaisia ja nopeita temppuja. 3D on verraten uusi alue tässä harrastuksessa, koska vain hetken aikaa on ollut saatavilla riittävän kehittyneitä laitteita ja koptereita. Harrastuksen yleistymisen myötä varaosien saanti on parantunut, ja hinnat ovat alkaneet tulla alas, joten enää harrastuksen aloittaminen ei tarvitse ottaa pankkilainaa tai osien odottamista useita kuukausia.

Huhujen mukaan ensimmäinen selällään lentänyt pilotti oli Mike Mas jenkkilästä vuonna 1977. Curtis Youngblood kehitti selällään lentämisestä varsinaista 3D:tä, vaikka käyttikin siitä alussa nimeä Hot Dogging.

Kilpailutoiminta ja lentoliikkeet

Freestyle kilpasuorituksen arvostelevat tuomarit ottavat huomioon tilan käytön, temppujen vaikeuden, monipuolisuuden, jatkuvuuden, riskien ottamisen, tarkkuuden, sekä näyttävyyden. Tarkkuusvirheistä ei sakoteta läheskään yhtä paljoa kuin F3C ohjelmassa. 3D kilpailuihin kuuluu myös ”set manouvres” osio, jonka arvostelussa virheet lentoliikkeiden suorittamisessa otetaan enemmän huomioon kuin Freestyle sarjassa. Set Manouvres ajetaan kuuluttajan kanssa. Virallinen maailmanmestaruuskilpailu, 3D Masters, järjestetään vuosittain Northamptonissa, Britanniassa. Kilpailuun pääseminen edellyttää 3DX karsintakilpailujen voittamista. 3DX kilpailuja järjestetään eri puolilla maailmaa ennen kesän loppuhuipennusta. Muita suuria, kilpailua sisältäviä tapahtumia ovat mm. Ircha (USA) sekä XFC (USA).

Kopteri pystyy kääntymään vaaka-akseliensa ja pystyakselinsa ympäri, sekä liikkumaan ylös ja alas pystyakselinsa suuntaisesti. Tämä mahdollistaa monien eri tyylisten liikkeiden suorittamisen liikesuuntia yhdistelemällä. 3D liikkeitä on useita erilaisia ja variaatioita vähintään yhtä paljon. Perus lentoliikkeisiin, jotka opitaan yleensä ensimmäisenä, voidaan laskea flippaus, Funnel, Knife-edge, The Wall, sekä yhden akselin Tic-tocit.

Vaikeampia suorittaa ovat edistyneemmät, perusliikkeiden soveltamista vaativat temput, kuten Slapper, Haymaker, 4point tic-toc, Snake, Waltzer, 8 Funnel, sekä erilaiset ”pirouetting” -versiot perustempuista, kuten piro flip, piro tic-toc, piro funnel, piro snake, piro loop ja Chaos. Piro-liikeisiin kuuluu perän jatkuva pyöriminen liikkeen alusta loppuun. 3D:n uusin ala on ”Crack” liikkeet, joissa tikkujen nopealla edestakaisella liikkeellä saadaan aikaan värisevä ääni ja silmillä nähtävä kopterin tärinä. Crackaus vaatii nopeat nupin servot. Crack lento on siis vain variaatio, jolla voi suorittaa jokaisen olemassa olevan lentoliikeen.

Opettelu

Pääseminen korkealle tasolle 3D:ssä on haastavaa, mutta opeteltavissa. Harjoittelussa tarvitaan intensiivisyyttä, ongelmienratkontakykyä, viitseliäisyyttä sekä halua pyytää apua tarvittaessa. Kun kaikki liikkeet ovat hallussa, on helppo soveltaa niitä 3D Freestyle ohjelmaan. Yleensä 3D:tä ajetaan improvisoiden, seuraava liike päätetään heti edellisen loputtua. Lennolla tehtäviä liikkeitä ja niiden järjestystä ei siis päätetä ennen lentoa. Rajun 3D:n ideana on ottaa kaikki kopterin ominaisuudet käyttöön ja lentää äärirajoilla. Aitoa taitoa on löytää ne rajat ja lentää ylittämättä niitä.
Opettelua helpottaa huomattavasti tietokoneelle asennettava simulaattori, jolla voi harjoitella liikkeitä omalla radiolla ilman kalliiden torppien pelkoa. Näin tempun voi harjoitella sulavaksi jo ennen oikealla kopterilla koettamista.

Tärkeimmät neuvot harrastuksen aloittamisessa ovat kuitenkin:

1) Mieti mitä ostat, halvasta tulee aina lopulta kallista.
2) Osta sitä mitä kokeneemmat suosittelevat ja mikä on todettu parhaiten toimivaksi. Huonoilla sähköosilla saa pilattua parhaankin kopterin.
3) GYRO ON VIIMEINEN PAIKKA SÄÄSTELLÄ. Älä siis yritä säästää paria kymppiä siinä, mikä vaikuttaa eniten koko koneen toimivuuteen. Ensimmäinen paikka missä voi säästää on nupin servot, sillä aloittelija ei välttämättä tarvitse kalliita, 0.02sec nopeita ja 50kg vääntäviä servoja.
4) Kysy, jos et ole varma. Älä oleta mitään.
5) Osta simulaattori ja harjoittele sillä jo ennen ensimmäistä lentoa oikealla kopterilla.


Kun hommaan pääsee sisälle, niin mahdollisuudet ovat rajattomat. Koneiden säätäminen hankaloituu, kun yritetään saada esille kaikki ominaisuudet ja kokonaisuus toimimaan hyvin. Säädöt ja osien toimivuus ovat tärkeitä, mikä tekee hommasta haastavaa. Jokainen uusi harrastaja tulee myös huomaamaan, että korkea hinta ei ole suoraan verrattavissa toimivuuteen. Rahaa säästää kysymällä neuvoa ja ottamalla opiksi edellisistä virheistä. Koneiden hajottamista ei myöskään kannata pelätä.

-op-

---