Lapakulmat ja niiden säätäminen

Kopteri ohjautuu lapakulmien muutoksilla, mutta yleisesti lapakulmista puhuttaessa tarkoitetaan usein kuinka paljon nupista irtoaa positiivisia ja negatiivisia kulmia. Nämä "peruskulmat" lavoissa luovat kopterin nosteen (collective pitch).

Positiivinen-, negatiivinen- ja nollakulma

Nollakulmassa symmetrisen profiilin omaava lapa pyörii profiilinsa keskikohdan suuntaisesti eikä synnytä nostetta. Se halkoo ilmaa tasaisena kehänä. Positiiviseksi sanotaan kulmaa, jossa lavan kulkusuuntaan nähden profiilin etureuna on korkeammalla kuin takareuna. Tässä kulmassa lapa alkaa painamaan ilmaa alaspäin ja luo siten nostetta. Negatiivisessa tietysti päin vastoin eli profiilin etureuna on takareunaa matalammalla. Näin lapa työntää ilmaa ylöspäin ja painaa kopteria kohti maata. Nämä tietysti olettaen, että kopteri on normaalisti oikein päin.

Lapakulmien säätäminen ja lapakulmamittari

Lapakulmat tulevat nupin säädöistä viimeisenä. Tässä vaiheessa siis oletetaan, että swash plate on suorassa, kaikki linkkitankoparit ovat saman- ja oikeanmittaisia sekä hyvälaatuiset lavat on kiinnitetty oikein paikalleen ja ne on suoristettu (yleensä hyvä tapa suoristaa lavat on vetää molemmista yhtä aikaa ulospäin). Swash platen täytyy myös liikkua tässä vaiheessa oikein. Kokenut harrastaja ei välttämättä tarvitse lapakulmamittaria, mutta se on harrastuksen alkuvaiheessa ja monille jatkossakin erittäin hyödyllinen väline.

Jos kyseessä on sähkökopteri ja vastaanottimen virta tulee ajoakulta, säätäminen aloitetaan varmistamalla, että kaikki moottorin johdot on irroitettu. Seuraavaksi tarkistetaan, että lähettimessä valittuna olevassa lentomoodissa on lapakulmakäyrä 0-100%. Kopteriin kytketään sähköt ja radioyhteyden muodostuttua siirretään lähettimen lapakulmia säätävä tikku aivan keskelle liikerataansa. Kyseessä on siis lapakulmakäyrän arvo 50% ja tähän halutaan lapojen nollakulma.



Lapakulmamittari pujotetaan kiinni lapaan ja mitataan kulma linjaamalla lapakulmamittarin yläreuna suoraksi vasten stabilointitankoa. Jotta lapakulma näkyisi näin oikein täytyy stabilointitangon olla 90 asteen kulmassa pääakseliin nähden. Tämä voi ekoilla kerroilla vaikuttaa hankalalta, mutta silmä harjaantuu nopeasti katsomaan oikein. Tarvittaessa säädetään (riippuen nupin rakenteesta) ohjeiden mukaisesti isommat heitot lavanpitimiin menevistä linkeistä ja pienemmän pidemmistä swash platelta tulevista linkeistä (näin ainakin Alignin nupeissa). Molemmat lavat säädetään siis tässä asennossa nollakulmaan.



Seuraavaksi säädetään sitten maksimikulmat positiivisella ja negatiivisella puolella. Nupin ollessa oikein koottu pitäisi nyt automaattisesti tulla molemmissa lähettimen tikun ääripäissä saman verran lapakulmaa. On myös mahdollista, että swash plate ei pääse liikkumaan molempiin suuntiin yhtä paljon vaan alkaa ottamaan muihin rakenteisiin kiinni ennen lähettimen tikun ääriasentoa. Swashin liikettä pitkin pääakselia saa rajoitettua yleensä lähettimen swash mix valikosta kohdasta pitch. Jos liikettä joutuu rajaamaan paljon ettei toisessa suunnassa swash ottaisi kiinni ja toiseen suuntaan jää paljon ylimääräistä tilaa, joudutaan palaamaan linkkitankojen pituuden säätämiseen. Käytännössä siis kaikkia swash platelle tulevia linkkitankoja on säädettävä saman verran ja tämän muutoksen tuloksena myös muita nupin linkkejä niin, että tässä uudessa asennossa oltaisiin taas nollakulmassa. Oletetaan kuitenkin nyt, että swash plate on optimikorkeudella ja lapakulmaa tulee suhteellisen mukavasti saman verran molempiin suuntiin. Nyt tarkistellaan lähettimen lapakulmia säätävän tikun molemmissa ääripäissä kallistuksia säätävää tikkua kääntelemällä, ettei swash plate pääse tekemään kontaktia muihin rakenteisiin. Swash mix valikosta voi yleensä rajoittaa myös kallistuksien liikettä ja nekin on hyvä saada samalla kuntoon. Vaikka käytännössä lentäessä harvoin käytetään yhtäaikaa täyttä lapakulmaa ja täyttä kallistusta on kuitenkin ainakin omasta mielestäni hyvä, että näin pystyy tekemään ilman ongelmia ja ilmassa irti ponnahtelevia linkkejä.



Swash mix valikon säätelyn jälkeen on löydetty maksimiliikkeet ja seuraavaksi mitataan kuinka paljon lapakulmia näillä asetuksilla saadaan irti. Eli taas lapakulmia säätävän tikun ääriasennoissa. Minulla näyttää tulevan 12 astetta suuntaansa.

Lapakulmakäyrä

Kaiken tämän sähläämisen ja säätelyn jälkeen meillä on siis tiedossa, että lähettimen lapakulmakäyrän kohdassa 50% lavoissa on nollakulma, arvossa 0% on negatiivista 12 astetta ja vastaavasti 100% antaa positiivisen kulman 12 astetta. Näillä tiedoilla voidaan sitten rakentaa haluamamme lapakulmakäyrät käyttämällä prosenttilaskua. Normitilaan joku voisi (minä en) haluta vaikka -2 - 9 asteen alueen siten, että kopteri leijuu keskitikussa. Kopteri leijuu noin 4-5 asteen kulmilla. Laskin käteen - käytössä on siis 50% pykälää ja 12 astetta -> 50/12 ~= 4,17. Eli 4,17% lapakulmakäyrässä vastaa yhtä astetta lapakulmaa. Tällä ei kuitenkaan ammuta, joten tässä tapauksessa voi 4% edustaa yhtä astetta (jokainen pyöristää kuten haluaa). -2 astetta vastaa siis luku 42% (50% oli nolla ja siitä kaksi astetta alaspäin) ja 9 astetta vastaa tällä matematiikalla luku 86. Tässä alkaa kuitenkin pyöristys jo vaikuttamaan, joten päätetään, että käytetään arvoa 87. Neljä astetta taas on 66%, joten kopteri voisi leijua vaikka 68%:lla. Käyrä rakentuu viidellä pykälällä vaikkapa 42 - 60 - 68 - 76 - 87. Tällä voi olla hyvä aloittaa leijuttaminen, koska käyrää on tasoitettu keskitikun ympärillä. Leijutuksessa korkeuden vaihdellessa edelleen liian herkästi voisi käyrän pykälää kaksi nostaa ja pykälää neljä laskea lähemmäs pykälän kolme arvoa.

Tasainen idle/stunt käyrä -10-10 astetta olisi tässä tilanteessa esim. 8 - INH - 50 - INH - 92.

Lapaura

Lapauralla tarkoitetaan kulkevatko kopterin lavat samassa tasossa. Samassa tasossa kulkevat lavat muodostavat sivulta katsottuna ohuen "viivan". Jos lavat taas kulkevat eri tasossa, näyttää lapakehä sivulta katsottuna "harottavan" lapojen päistä. Tämä ei ole toivottua ja hankaloittaa kopterin ohjautuvuutta, koska ylempänä kulkevalla lavalla on enemmän nostetta kuin alempana kulkevalla. Nupin ollessa koottu hyvin, lapakulmat säädetty oikein ja käytetty laadukkaita lapoja pitäisi periaatteessa lapauran olla automaattisesti kohdallaan. On kuitenkin paljon mahdollista, että monesta eri tekijästä johtuen joutuu lapauraa säätämään.

Lapauran säätö

Lapauran säädön voi tehdä muutamalla eri tavalla, mutta aina on tärkeää muista turvallisuus! Ei ole mitään järkeä yrittää tunkea silmää viiden sentin päähän lapakehän reunasta ja yrittää tuijottaa onko se nyt kohdallaan. Lapauran säädön pystyy tekemään myös turvallisen etäisyyden päästä.

Kopterin roottori täytyy siis saada pyörimään nollakulmilla ja sitä täytyy päästä katsomaan suoraan sivulta. Tämä onnistuu pyörittämällä kopteria maassa ja kumartumalla alas tai ainakin kokeneempi voi nostaa kopterin leijuntaan ja tarkkailla lapauraa ilmassa (tällöin ei tietysti ole enää nollakulmat). Nyt täytyy kuitenkin tietää kumpi lapa kulkee ylempänä ja kumpi alempana. Lapoihin voi laittaa eri väriset teipit (esim. punainen ja sininen) ja koettaa erotta kumpi väri on korkeammalla. Tämä voi toisinaan olla hankalaa ja vaikea erottaa. Toinen tapa hoituu kokeilemalla. Näin tarvitsee merkata vain toinen lapa ja siihen riittää merkki joko lavanpitimessä tai lavassa. Tämä tietty siksi, että tietää kumpaa lapaa tuli viimeksi säädettyä.

Lapauran heittäessä todella paljon voi joutua molempia lapoja säätämään lähemmäs uran keskipistettä. Usein kuitenkin riittää, että toista lapaa säädetään. Jos näyttää, että toinen lapa kulkee oletetun lapauran yläpuolella täytyy kyseisen lavan lapakulmaa pienentää ja toisin päin. Kokeilutekniikalla säädetään vaikka sitä merkittyä lapaa ja katsotaan menikö paremmaksi vai huonommaksi. Tuloksen perusteella säädetään joko takasin päin yli tai samaan suuntaan lisää. Lapauraa säädetään pienistä linkkitankoista, jotka ovat mikserin ja lavanpitimien välissä. Joissakin kopterimalleissa (Esim. ESkyn Belt-CP ja Honey Bee King2) nämä tangot onvat kiinteät, eikä niitä voi säätää. Silloin täytyy käyttää samoja linkkejä kuin lapakulmien säätöön, eli niitä jotka menevät swashplatelta miksereille.

---